keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Slackerbitch, faghag, whore!


And my behavior is hard to understand
When I'm like a phone with no connection
But I'm still doin' all I can
To try and get me some redemption
And I'm knee deep in sinking sand
Crying out for your attention
Kindly lend a helping hand
For once defy convention

And hold onto me,
hold onto me,
hold onto me,
hold on 
!
 
A Word.
Dem Word.
Niitä tällä poppoolla on aika monta..

Kävin tänään siellä tatuointavana.
Aiemmin paljastin, että se ensimäinen bändi on Swallow the Sun.
Nytpä sitten kerrotaan siitä toisesta tänään otetusta leimasta.
Tiedossa paljon fiilistelytekstiä ja monta YouTube-linkkiä tylsine stooreineen höystettynä..

Tähän ihan alkuun haluan jakaa pienen historiikin.

Oli siinä joskus 90-luvun loppupuolella kun kuulin jonkun radiohittibiisin ja samaten tein iski takaraivoon kuinka jumalattoman kauniin ruma ääni on tällä solistilla.
Etäisesti se muistutti määkivää, kärsivää lammasta. Kaikkine outouksineen ei ollut aiemmin tullut yhtä persoonallista soundia vastaan.
Mikä mikä tää on, kuka kuka tää on?!
Ei hitto, tää on LOISTAVA
 



And if you're ever around in the city or the suburbs of this town, be sure to come around
 I'll be wallowing in sorrow, wearing a frown, like Pierrot The Clown..

Siinähän sitten meni parikin viikkoa, kunnes samainen biisi soi Ylen kanavan Lista-ohjelmassa.. Jos aiemmin häkellyin Radio Mafian biisistä, niin viimeistään nähtyäni hyvin oudon musavideon ja saatuani jotkut konkreettiset kasvot bändille, oli tää 10-vuotias teiniangstinen myyty.
Mmmitä mä just näin?! Ei hitto näin tehä.
(Niin, silloin ei ollut sitä nettiä ilman yhdistysääntä ja vitunmoista laskua ja ainoa yhteys mihinkään musiikkimaailmaan oli Lista-ohjelma tai uusin Suosikki-lehti).

Sillä kertaa mä kirjoitin bändin nimen ylös ruutupaperille ja jo seuraavan viikkorahan saatuani olin paikallisen levykaupan tistillä ojentamassa tiskin taakse lappua, jossa luki "PLACEBO!"

I tore the muscle from your chest
Used it to stub out cigarettes
I listened to your screams of pleasure
And I watch the bed sheets turn blood red.


Jumangega ja eihän siinä sitten mennyt kuin pari hassua viikkoa ja jo seuraava video tuli kaikilta kanavilta vieden vielä enemmän yhden ala-asteelaisen sielua mennessään kaiken Spice Girls/ Backstreet Boys ja S.O.A.P -maailmojen joukosta pois. Kaverit piti outona, itse pidin niitä vähän outona. Ne piti meikää jo valmiiksi outona HIM:in Greatest Lovesongs vol 666-levyn myötä, joten paljon ei enään yhdellä brittipumpulla siinä vaiheessa ollut maineeni kanssa tekemistä.


Since I was born I started to decay
Now nothing ever ever goes my way



Siinä lumelääkekoukussa onkin oltu sitten siitä asti.
Keikalla käytiin silloin aikavuosia sitten ja kovin yritettiin myöskin tossa pari vuotta sitten.. stna.

I know, the past will catch you up as you run faster
I know, the last in line is always called a bastard
I know, the past will catch you up as you run faster
I know
I know





Jotenkin olin hyvin innoissani, että tämä viimeisin levy oli sellainen, jota erään rakkaan sanoja lainatakseni "voi kuunnella vanhempikin punastelematta".
Sillä sanojalla kun on paha kolmen kympin ikäkriisi ja puolinolona kertoo edelleen dikkailevansa nuoruutensa bändejä.
Siitä se oikeastaan lähtikin, kun itse kysyin, onko Placebon kuuntelemiselle mukamas joku yläikäraja? Ei muuten ole. Mutsikin dikkaa edelleen kohta viiskybäsenä siitä Ramonesista. Miksi minä ja muut ei voitais kuunnella bändejä, joita kuunneltiin junnuna?

Niin se minkä ajatuksen tämä sitten herätti. Ajatuksen siis siitä, että kyllähän mun on pakko itseeni ottaa tältä bändiltä se hieman epävirallinen ympyrälogo..
Jotta voin sitten kasikymppisenäkin sanoa, että kolisi. Aina on ollut selvää, että Placebo itseeni hakataan, mutta onko sitten kyseessä ne siivet vai tämä logo niin selkeityi vasta tuolloin ja viimeistään saadessani ne "terveen" paperit sormipattilöydöksestäni. Nyt tahi ei koskaan!

A friend in need's a friend indeed,
A friend with weed is better


Niin. Sen todella kolahtavan lauluäänen ja aina riipaisevien lyrikoiden lisäksi itse bändin laulajahan sattuu (yllättäen) olemaan universumin seksikkäimmistöä.
Jos nyt joudun sen Ville Valon ja Brian Molkon väliltä valitsemaan, niin tilanne on todella vaikea. Vastaus vaihtelee viikottain.
Onneksi YouTubesta kuitenkin löytyy runkkumatskuksi näistä molemmista elämäni miehistä yhteinen pätkä höystettynä yhdellä parhaimmista leffatunnareista.
Parhain video ikinä!:D


Voisin vaikka loputtomiin pasteta tästä bändistä hiton hienoja lyrikoita ja upeitä musavideoita, mutta tuskin kenelläkään lukijalla riittää mielenkiintoa niiden kaikkien käymiseen läpi..
A:asta Ö:hön yksinkertaisuudessaan mä tulen aina olemaan ylpeänä sanomassa, että Placebo on yksi hienoimmista bändeistä, mitä on ja mitä koskaan tulee ollemaan.
Jos et näistä videoista kostu jommasta kummasta päästä kroppaasi, niin kannattaa käydä lekurissa.
Itsehän alan itkemään ekan kohdalla jo viimeistään kohdassa 1:30.
Ja toisen videon kohdalla kohdassa 0:40.. Crybaby cry.





Ja sitten on tietenkin myös vielä se yksi kuuluisa lause, jota huomaan toistavani itselleni jo yhdeksättä vuotta peräkkäin lähes jokaikinen päivä.
Se on yli 3,3 tuhatta päivää sama vitun lause.
Ja se fraasi on "change your taste in men".



Juu joo joo. Se tatuointi!
Siinä ne nyt on sitten rivissä. Type O Negative, Diary Of Dreams, Depeche Mode, Swallow the Sun ja Placebo. 
Taitelijana toimi jälleen ihana Antsu´s Tattoo ja tällä kertaa sain pallerot paljousalennushintaan 70e.


Mä tiedän, että se tunnetuin Placebon logo on ne upeat siivet, mutta niilläpä on myös ollut käytössä tämmöinen ympyrän sisällä ollut logonen, joka monesti sekoitetaan Red Hot Chili Peppersien logoon.
Siinä on yksi viiva enemmän kuin tässä. Sinäänsähän minua ei myöskään haittaa, jos tämä sekoitetaan Pepperseihin.



Niin ja kuvan jälkeen vielä biisilinkkirepertuaari.
I Am One Of A Kind (ehkä hienoin liveveto ikinä, vaikkei miljoonayleisö olekaan messissä.)

Ihan aina kaikkien rakastama ranskankielinen versio biisistä Protect Me From What I Want
eli Protège-moi
(Molko soittaa tässä loppubiisissä ihte huuliharppua, mikä on toki yksi universumin seksikkäimmistä soittimista heti saksofonin ja harmonikan välissä) Viinit hyvää tavaraa jne.

Ja sitten se eeppinen David Bowien kanssa tehty Without You I Am Nothing..
Niin juu ja sit vikana se kuuluisa häiriytyneen fanin puhelinvastaajaan jätetty viesti, eli Evil Dildo mikä sekin onnistuttiin pukemaan hienon biisin harsoon:


"Hey motherf**ker, I'm after you. I know where you live.
I will f**k you up the ass and I will sneak into your room
and cut your cock off and stuff it in my mouth
and chew it up with my little teeth."

Nyt muuten kun tän teki ja kokos asiat yhteen nippuun, niin kyllä se taitaa loppupeleissä olla niin, että Placebo on mulle suhteessa kovempaa kamaa kuin se HIM.


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti