tiistai 11. maaliskuuta 2014

Niskat jumissa ja panettaa


Kullikivus esikois ep julkaistiin viimein c-kasetilla. Oma kipaleeni minulle maksettiin jo viime vuoden puolella. Sain sen viikko takaperin käsiini, sillä Kullikipu heitti yhdessä Klamorin kanssa keikan Helsingin DarkSide Clubilla.
Nämä kaksi YouTube pätkää bändeistä nähneenä, olin varma, ettei keikasta voi tulla muuta kuin eeppinen.


Pari viikkoa takaperin kävin frendini bodypaint-mallina, ja koska sain siellä selkääni hienon banderollin, en voinut vastustaa jälkikäteen kiusausta kirjoittaa siihen tämän hienon bändin nimeä. Aiemmin kun kuitenkin Csaba oli esittänyt toiveensa heartagrammin poistamisesta ja Kullikivun logon tilalle ottamisesta. Kas näin..


Edellisenä päivänä olin jo saapunut Espooseen luokse Marjutin ja hänen äiänsä.
Minulle kokattiin mieleinen aamupala, eli pekonia, makkaraa ja kananmunaa.
Koska vahingossa olin juonut lauantaille tarkoitetut aloittelujuomat jo perjantaina, käytiin myöskin täydentämässä varastoja kaupassa ja Alkossa.
T ja J kävivät iltapäiväkahveella ja katsottiin päiväleffana Gravity. Vittu mitä paskaa koko leffa?!


Lopulta aloitettiin neiteily josta osansa sai myös Eetu, jonka hiukset suoristin raudalla.
Kovin oli tyytyväinen lopputulokseen.



Etkoilemaan menimme Kannelmäkeen. Siellä olikin jokunen muukin keikalle saapuva paikalla ja muutama, jotka sinne eivät olleet tulossakaan/ eivät enään uskaltaneet tulla.
Muutama tunti kuunneltiin hienoja biisejä mm. Frederikiltä ja hakattiin Mortal Kombatia.


DarkSidessa piti olla ajoissa, sillä Kullikipu soitti ensimäisenä.
Hovikuskimme kyydissä löydettiin paikalle ajoissa ja voi kuinka siellä olikaan paljon tuttuja naamoja. Itse mestahan on paikkana ihan kaamea ja narikasta suoraan vessaan suunnistaessani muistin tämän jälleen erittäin hyvin. Mikä luola..




Keikat itsessäänkin lopulta alkoivat ja niitä kannustettiin tottakai suurena fanilaumana eturivistä käsin. Niin hienoa! Nauroin posket kipeenä ekasta biisistä viimeiseen asti.



50 C-kasetin erä myytiin oitis loppuun keikan loputtua. Onneksi tuosta tulevaisuuden keräilyharvinaisuudesta omistan yhden. Kullikipu on niittänyt mainetta jo myöskin Lohjalla, missä ei ole vielä edes keikkaillut, mutta missä jengi kovasti vaatii t-paitoja tekstillä "niskat jumissa ja panettaa".
Veljeni löysi myöskin tuon kasetin viime vkl. Keskustelu meni kutakuinkin täten:
"Niskat jumissa ja panettaa? Mitä vittua Maija, mikä tää on?"
-Csaban bändi. Se tulee tänään täällä käymään
"Aikuiset miehet.."
- Mutta bändin nimi on Kullikipu! 
"Et o tosissas? Mitä vitun frendejä sulla oikeen on?"
- Parhaita.

Klamorinkin setin jälkeen lähes kaikki paikalla olleet siirtyivät Paino Baariin, missä järkättiin joku kummallinen kasari ja ysäri-ilta.
Olin hyvin, hyvin humalassa jo tässä vaiheessa iltaa enkä monestakaan käydystä keskustelusta muista paljonkaan.

Sellainen sivulausehuomautus tähän kuitenkin, että mukavaa kun blogini lukijat bongaavat minut jostakin ja tulevat sanomaan moi. Jos sen sijaan ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin voi jättää sen morottelun tekemättä.
Kohtele muita, kuten itseäsi haluaisit kohdeltavan.
Kannattaa ehkä ihan heti kommenteissa kysyä, jos joku kokee jostakin teksteissä mainituissa asioissa meikäläisen tarkoittavan itseään. Eikä hautoa jossain viime kesän tekstissä mainittua sivulausetta sisällään ja ottaa se sitten puheeksi vasta nyt. Etenkään kun tämänkään lukijan ei olisi tarvinut huonoa oloa tuntea 9kk aikaa vaan oisin heti voinut sanoa, että on nyt vain samaistunut johonkin, jossa häntä en edes tarkoita.
Hyvä, että asia kuitenkin selvisi edes nyt.


Painosta matka jatkui viellä PRKL Clubin yläkertaan, missä myöskin ihmeteltiin pilkkuun asti.
Matkalla tuonne poijjaat intoutuivat liittymään rautatieaseman edustalla hengailevien katusoittajien riveihin ja jammailivat siinä muutaman biisin ajan. Keikkaa keikan perään.

PRKL:ssä porukka alkoikin olla ihan todella seipäissä ja minunkin olisi pitänyt pidättäytyä pelkässä vedessä vaikka sitäkin kyllä muistin juoda. Ihan kaikkien käytökseen en ole tyytyväinen, mutta enpä ole myöskään omaanikaan, joten kovin paljon en voi moralisoida.
On ehkä aika hieman skarpata puolin ja toisin..

Jatkotkin lopulta vielä vietettiin ja seuraavana aamuna suunnistin linja-autolla Lohjalle, hain bemarin alleni ja hain kamani Espoosta. Sitten muutinkin viikoksi maalle Sammattiin, mistä syystä tämäkin teksti tuli nyt hieman viiveellä.

Varmasti ikimuistoinen Espoo/HKI viikonloppu. Kiitos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti