tiistai 10. syyskuuta 2013

Eteisen muutos vol I.

Maanantaina sitten tylsyyttäni siivoskelin kotosalla.Päädyin selvittämään eteisen kaaosta ensinnäkin sillä, että tiivistin siivouskaapista vain siivoushyllyn ja täten sain sinne kaappiin raivatuista hyllyistä kenkäkaapin.Mä kun nyt kuitenkin vähän kammoan jättää niitä arvokkaimpia popoja Armin pureskeltaviksi kun ei siitä yhtään tiedä, mitä keksii yksin ollessaan..
Järjestelyinnostuksen piti jatkua muuhunkin osaan pientä eteistäni, mutta ehkäpä se viimeinen kahvikuppi toi vähän liikaa energiaa aktivoiden aivosolut ja sisäisen taiteilijani.
Tapahtui tämä kuuluisa Tikkurilan slogan: "Siitä se ajatus sitten lähti."

Naulakon järjestelyn sijasta olin vartissa repinyt kaikki kledjut ja koko naulakon pois.
Kyytiä saivat myöskin peili, laukut, bäkkäripassikokoelmat ja kaikki muu turha härhä, mitä nurkkiin olikaan kertynyt.
Koska tiesin tästä tulevan jotakin suurta, pieni bloggari sisälläni muisti innostuksessaan kuitenkin kaivaa kameran esille.
Tässä siis lähtötilanne.


Maalarinteippi kätöseen, makkarin ehostuksesta ylijäänyt maalipurkki auki, Spotify raikamaan ja menoksi.
Visiota ei sen selkeämmin tässä kohden ollutkaan, mutta kuten tavallista niin nälkä kasvaa syödessä ja kyllähän sitä keksi ennen ekan maalikerroksen kuivumista jo vaikka mitä.
Kahden Harmony Syklaami S338 kerroksen jälkeen nukuin yön yli.
Todella jännä homma, miten tuo Syklaami on ihan eri värinen sen mukaan, onko käytössä eteisen kattolampun valo, vaiko kameran salamavalo. Sama homma on makkarini kanssa. Väri vaihtuu luonnonvalossa.



Seuraavana aamuna päädyin testaamaan kuviointimaalausta ekaa kertaa.
Myöskin makkariprojektista ylijäänyt purkinjämä  Joker Kätkö X502 kaukaloon, sekaan saman verran vettä ja lirautinpa vielä hippasen tuota Syklaamiakin.
Yksi tela yhteen käteen ja toinen tela toiseen. Kuviointitelojahan voi ostaa ihan valmiinakin kaupasta, mutta itse päädyin DIY-versioon, eli pistin telan muovipussin sisälle.
Naurettavan helppoa hommaa. Vähä sinne päin maalia normitelalla, muovipussitelalla sekaan ja ristiin rastiin naidaan ruksiin..
Pyyhkäsinköhän mä pari kertaa muovipussitelan märällä rätillä puhtaaksi, että "kuvio" pysyisi näkyvänä.
Trätää! Hitsi ku tulikin magee.


Eteisen kuviointimaalauspäivän iltana visio laajeni toiselle seinälle.
Kaivelin tapettikassia ja löysin nippa nappa seinälle mahdollisesti riittävän rullan tapettia, joka jäi yli mutsini ja hänen miehen makuuhuoneremontista.
Päätin kokeilla ekaa kertaa elämässäni tapetointia yksin ja nnnnoh, sehän meni ihan fine, vaikka en saanutkaan pistorasiaa irti seinästä ja raivostuttava sähkökaappi vaati projektioluen.
Taistelu kuitenkin voitettiin  ja kuinka hyvin se tapetti sopiikaan tuon tumman seinän kaveriksi!
Pelkkä valkoinen olisi ollut jotenkin kolkko.





Päivällä hyökkäsin myöskin parvekkeelle kera sen vanhan hattuhyllynaulakon.
Sillekin kerkisin jo tehdä vaikka ja mitä. Kuten myöskin parille irtohyllylle ja yhdelle pöydälle.
Kaikki tämä reilussa vuorokaudessa. Oon ollu turbo.
Eikä rahakaan ole mennyt vielä penniäkään.. Kierrätys kunniaan!



Huonekalutuning ja osasten yhdistäminen seuraa sitten seuraavassa osassa.
Mitä lie muuta kivaa vielä keksinkään siiheksi sinne.
Mitäs pidätte tähän mennessä?

5 kommenttia:

  1. Kunnon projekti! :) Miellyttää mun silmää seinät, nättiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos. Mitäpä sitä turhia etukäteen suunnittelemaan. Vaihde silmään vain ja katsotaan miten käy!

      Poista
  2. Vautsi, vaikuttaa hyvältä jo nytten! :) Ihana kontrasti tumman ja vaalean välillä, tykkään. ^^

    VastaaPoista