perjantai 30. elokuuta 2013

Häät

17.8 pääsin häihin.
Ei ihan mihin tahansa häihin, vaan oman äitini häihin.
Mammani, joka koko elämänsä on puhunut, ettei koskaan ikinä missään tilanteessa mene naimisiin.
No nyt se meni.
Saikin mennä. Onhan ne Mikon kanssa jo miljoona vuotta yhdessä olleet ja asuneetkin.
Vähänhän tälleen nopealla sykkeellä tämä juhla saatiin kasaan.
Vissiin kahdessa kuukaudessa. Kihloihin ne meni matkalla kirkkoon.


Kuten ystäväiseni Jenni asian kyseisen kuvan myötä ilmaisi: "Täs me mentiin naimisiin. 17.8.2013"
No siltähän se vähän näyttää. :D 
Saatto olla vierailla puhumisen aihetta kun paukkasin kirkkoon naispuoleisen ystäväni kanssa. 
Sitä poikaystäväähän kun minä en ole sellaisen puuttumisen takia esitellyt. 
Äidille on viety näytille vain yksi. Se ensimäinen. Melkein 10 vuotta sitten.





Toimittuani virallisena todistajana häähommissa (en tienytkään, että ihan kirkkohäissäkin pitää olla kaksi virallista todistajaa kirjoittamassa käyntinsä papereihin..) ja pideltyäni hääkimppua häätoimituksen ajan, sekä ojentaen veljelleni sitä itselleni varattua nenäliinaa, oli lopulta aika siirtyä bileisiin.
Matkaahan Sammatin kirkosta tähän Sampaalaan ei ollut kuin tien yli. 
Party hard!



Koska kyseessä oli kuitenkin kahden lähes 50-vuotiaan aikuisen häät, ei näiden häiden tarkoitus ollutkaan olla ihan perinteiset häät.
Äidilläni ei ollut valkoista hääpukua huntuineen. 
Ei pidetty mitään polttareita ja ekan häämatkankin ne teki romanttisesti Tallinnaan.
Ei ollut pöytäkarttaa istumajärjestelyineen, ei hääkarkkeja, ei hääleikkejä, ei puheita, ei morsiamenryöstöä eikä mitään muutakaan noloa ohjelmaa.

Oli vain ruokaa, viinaa, DJ, bändi ja Turkka Mali (oli muuten ihan loistava, suosittelen!).No ja niin, lisäksi oli erään tuttavaperheen järjestämä laulutanssiesitys pariinkin otteeseen, koska ne sellaisen halusi järjestää. Mainio sekin, mutta siihen ne tän juhlan ohjelmat jäikin.
Vieraita oli sellainen sata kipaletta. 

Kyllähän hääpari sitten pitopalvelun painostuksen uhalla joutui leikkaamaan kakun polkasuineen, vaikka siihenkin sain mutsiltani ehdottoman EI TODELLAKAAN-huudahduksen.






Alkomahoolia oli meikäläinen tilannut Tallinnasta tonnilla 300 litraa.
Sulhanen tosin oli sitä mieltä, ettei se riitä ja kävi vielä Alkosta hakemassa neljännen satasen.
Kyllä se meitsinkin ammattitaidolla laskettu määrä olisi riittänyt.



Boolitkin onnistui hemmetin hyvin vaikka itse sanonkin. Restonomin unelmahomma saada tilata jonkun muun piikkiin viinaksia ja suunnitella boolireseptit.
Oli ns. äijäboolia ja mimmiboolia. 
Drinkkibaarin lisäksi tottakai myös perus puna- ja valkoviini sekä paria sorttia olutta, omena- ja päärynäsiideriä, sekä lonkeroa normina ja karpalona.

Äijäboolista löytyi viinaa, valkkaria, omenalikööriä, spriteä, soodaa ja sitruunamehua.
Tästä käytiin aika vääntö, koska sulhasen mielestä booliin vaaditaan vain viinaa ja vichyä.
Koristeina käytettiin sitruunaa, ruusunlehtiä ja kurkkua. Jälkimäiseksi mainittua en muuten suosittele, ne oli aika hirvittävän makuisia hetken lilluttuaan liemessä. Myöhemmin tosin sain positiivista äijäpalautettetta kuinka ne juuri oli ihan törkeän hyviä.



Mimmibooli olikin sitten sangriatyyppinen ratkaisu.
Punkkua, Jallua, kirsikkalikööriä, karpalomehua ja soodaa.
Hedelmäsalaatiksi muodostui läjä mansikkaa, kiiwiä ja appelsiinia sekä muutama lime.



Jääpalat tein isompiin pakasterasioihin karpalomehusta ja soodasta  ja toiseen booliin soodasta ja spritestä. Jääpala-astioihin jäädytettiin myöskin hedelmiä tahi niitä ruusunlehtiä.
Ehdottomasti todellakin suosittelen kotibileboolaajillekin tekemään boolijäät isompiin astioihin siitä boolin pidentäjästä, ei vedestä. Pienet jääpalat sulaa lähes heti ja vedestä tehtyinä laimentaa boolin maun ihan näivettyneeksi.

Muut tölkkijuomat nostettiin napakasti isoihin saaveihin tarjolle, niihin vettä ja normista 10litran ämpäristä tehty jääkalikka joukkoon. Viereen pari pyyheliinaa ja ongi siitä tai kuole janoon. 
Toimivat muuten paremmin kuin pitopalvelun hieno tarjoiluvaunu, jossa olleet juomat jäätyivät tölkkeihinsä.




Oikein lepposissa tunnelmissahan se juhlaväki oli alusta asti.
Meikäläisen ja seuranikin (kiitos viellä Jenni ja pikkuapulainen Vilja) juhlintaa tosin vähän hankaloitti se, että kaikkihan esiintyjistä pitopalveluun kyseli kaiken meikäläiseltä. Ja pitopalvelun lähdettyä meni suurin osa illasta vähän kuin töissä, tosin humalassa. Piti pitää huolta viinapöydästä, iltapalasta, astioista, roskista... Siinä samalla ne meni.



Illemmalla, vähän ennenkuin sytyteltiin ulkosalle lyhdyt ja ämpäritulet, piti tottakai viedä tien toiselle puolelle hautausmaalle kynttilä.
Sen yhden haudalle, jonka olisi pitänyt näissä häissä aiheuttaa päänvaivaa ravaamalla ympäri salia 1,5 vuotiaan innolla. Veljeni Väinö.





Parikin kuokkavierasta juhlissa käväisi. 
Muuten mentiin ihmeen rauhallisesti. Ei puukkohippaa eikä draamaa.
Jengi tanssi viimeistä päivää bändin ja DJ:n tahdissa tanssilattialla.


Vieraat joi, söi ja seurusteli keskenään (sekä hamstrasi kertakäyttölautasia humalassa). Osa porukasta tottakai katosi kahvien jälkeen, mutta hirvittävän iso otos jäi juhlimaan ihan siihen asti, kunnes ne piti ajaa ulos. Tämä tapahtui noin puolilta öin.



Meikäläisilläkin oli kunnianhimoinen tavoite päästä jatkamaan juhlia Lohjan yöelämään, vaan ei ollutkaan niin helppoa saada taxia Sammattiin. 
Me tarvittiin niitä viisi, mutta ensimäistäkin saatiin odottaa yli 2h.
Kolmannen tunnin kohdalla oli jo neljä saatu paikalle ja meidän kyyti järjestettiin viimeisenä toisin keinoin.
Ihan käsittämätöntä, että parinkymmenen kilsan päähän keskustasta ei saa 12 aikaan taxeja.
Käsittämättömintä oli tosin se, että ne helvetin taxitilaukset piti uusia 15minuutin välein keskukseen.
Meni varmaan enemmän rahaa sinne soitteluun kuin mitä itse taxi olisi maksanut.
Sanaakaan en ole saanut vastineeksi asiakaspalautteeseeni, minkä kirjoitin nettisivujen kautta parin päivän päästä. 



Niin tahi näin.
Mainiot oli juhlat!
Aina ei tartteta hirmuisia panostuksia pikkuseikkoihin ja minuuttiaikataulutettua ohjelmaa.
Riittää vain, että koossa on oikea porukka ja jengi on saapunut paikalle juhlistaakseen hääparia.

1 kommentti: