lauantai 13. heinäkuuta 2013

VarjoTuska

Ajassa taakse kahden viikon verran.
Nyt on menty niin tukka putkella joko juhlien tai töitä tehden, että kaikki muu vapaa-aika on jäänyt akkujen lataamiseen. Ei o siis voinu edes harkita Bloggerin avaamista.
Tältä istumalta kuitenkin sen kahvipannun keitin ja kiskon itsestäni ulos sen ensimäisen merkinnän monesta tulevasta.

Se käsittelee VarjoTuskaa.



Perjantaina 28.6 kihartelin hiukset, pakkasin Muumikassiin parin yön reissuun vaadittavat varusteet ja kävelin luineni linja-autoon.
Majoituisin seuraavat päivät Marjutin ja hänen avopuolisonsa luona Espoossa ja päivät tulisivat sisältämään niin ystäviä, alkoholia, aurinkoa ja bändejäkin.

VarjoTuska on tapahtumana pienoinen mielenosoitus Tuskan siirtämisestä Suvilahteen.
Tuon surullisen siirtovuoden jälkeen ollaan edelleen itsepintaisesti vietetty Tuskaviikonloppua sään salliessa siellä missä Tuska aikoinaan oli, eli Kaisaniemessä.
Paikalle oli tänäkin vuona saatu Facebookin eventin mukaan reilut 120 henkeä, mutta todellisuudessa tuota väkeä lappasi paikalle monin kerroin enemmän. Joko vain pussikaljottelemaan tai etkoilemaan tahi jatkoilemaan sen oikean Tuskan yhteydessä. Metrolla kun sinne rautatieasemalta nopeasti hipsisi.


Tottahan toki jokaisella itseään kunnioittavalla festivaalilla on esiintyjä.
Tänäkin vuona tämän viran hoiti hienosti Juha Jyrkäs, joka tunnetaan Korpiklaanin lisäksi mm. Tenava3:sta ja Poropetrasta. Sielä se pisti menemään sähkökanteleen kanssa hoilottaen.
Kiittäen, vaikka en hirveästi kerkinytkään settejä seuraamaan.


Sää suosi, juoma maistui ja monia rakkaita ihmisiä näki jälleen pitkästä aikaa.
Ihan niitä posekuviakin parin ruudun verran joku muisti ottaa ja niinpä kerättiin seurueen blogaajat jonkun pomppelin alle näyttämään humalaisilta.

Muiden kauniiden blogeja pääsee seuraamaan näistä:
Mystral: http://mustaapitsia.blogspot.fi/
Marjut: http://marjutin.blogspot.fi/
Maria: http://therealmofmaria.blogspot.fi/
Anni: http://blackiespath.blogspot.fi/ 



Eihän sitä tietty koko iltaa kehtaa puistossa hengata. Käväistiin vielä Sling Inissä, sielä Aikataloon jemmatussa baarissa, mistä saa aivan törkysen hyviä drinkkejä.
Poistuttiin tosin paikalta bussia ja nakkikioskia varten melkoisen nopeasti ja tässä kiireessä onnistuin myöskin tulemaan nuo baariin vievät rappuset alas koko elopainollani niin, että kengät lensi kaaressa kauas. (Marjut edit: oli vaan pari porrasta ja vaan toinen kenkäkin lensi vähän matkan päähän)
Niin tai näin, tuosta lentoharjottelusta sain alaselkäni pari nikamaa aivan helvetin kipeiksi ja seuraavat pari päivää ulahtelin vähän jokaisen liikkumisen jälkeen.

Espoossa oltiin jo hyvää vauhtia menossa nukkumaan, kunnes eräs ystäväiseni ilmoitti pidemmän ajan jahkailun jälkeen saapuvansa yöseuraksi jostain taxilla. Samaten Marjutin avopuoliso osoitti olemassaolostaan Tuskan jälkeen halutessaan järkätä jatkoja. Emäntä oli kovana ja loppupeleissä minä sain tuoda yhden leikkikaverin ja Eetu toisen leikkikaverin. Ei tosin saatu leikkiä.
Sittenpä sitä juotiin viskiä aamunkoittoon asti parvekkeella ja toiset katseli vielä vähän myöhempään SinäTuubaPaskasta Alfred J Kwakin raiskausversioita.


Lauantain ylösnousemus oli käsittämättömän nopea.
Siinä vaiheessa kun jonkun herätyskello soi, oli eka ihminen alta minuutin jo suihkussa.
Tuskaan menijät alottivat aamunsa maidolla ja Ural Mocalla ja eräs taas mojovalla lorauksella viskiä aamukahviin, koska "vittu mä oon ESPOOSSA!". Itse join ihan vain kahvia.
Auto alle, kauppaan ja Alkoon. Pojat Tuskaan ja kolmas Kallion baariin.
Tytöt takaisin sinne Espooseen ja suihkua, neiteilyä ja säätiedotusten kyyläystä.

Oltiin niin hc, että päätettiin feidata omat bileet ja mentiin Underground VarjoTuskaan, eli Mari-Liis:in residenssiin bilettämään.
Neitoa saapuvaksi saatiin tosin odottaa ensin ystäväni kämpässä ja sen jälkeen muidenkin oven eteen odottamaan saapuneiden kanssa.


Istua möllöteltiin parvekkeella, jonne kuului jopa se lähellä oleva Tuska.
Enemmän ja vähemmän eilisestä ryytyneitä ystäviä saapui jälleen paikalle kukin omalla tahdillaan.
Käytiin myöskin sielä Tuska-alueen ulkopuolella ihmettelemässä Jeesusbussia ja törmäämässä tuttuihin vuosien takaa.




Meidän VIP Varjotuskat sisälsi toki tequilaa, josta olen pitkän aikaa onnistunut pysymään erossa.
Parin shottilasin jälkeen humahti kupoliin ja löysin itseni muutaman tekstiviestin jälkeen Käpylästä.
Vähemmän fiksu veto kun muisti sen, että illaksi oltiin tosiaan hommattu liput Circukseen, jossa esiintyi Tuskan jatkoklubina Shade Empire sekä Turmion Kätilöt.
Jos pääsyliput tuonne eivät olisi olleet meikäläisen kalenterin välissä, tuskin olisin mihinkään enään jaksanut liikkua.


Shade Empirea kerittiin näkemään 20 sekunttia.
Koska minä olin myöhässä ja koska Eetu oli myöhässä.
Onnekseni emäntäni Marjut ei hirmuisia hernerokkia tästä nenässään keitellyt, vaan tampatiin sitten se Turmion Kätilöt kannat katossa.



Vaikka jälleen olisi ollut K-18 keikka Turmareilta, olin again hyvin pettynyt siitä, ettei lavalla näkynyt mitään ällöttävää showta tai alastomuutta yläkroppia lukuunottamatta.
Kyllähän se bändi silti vain toimii humalassa. Läpällä.


Keikkaloinnin jälkeen napattiin jonosta taxi ja maksettiin itsemme yöpaikkaan.
Tällä kertaa miehet jäivät rannalle ja jatkoille saapui naisvoimaa, eli aiemmin mainittu Anni.

Sunnuntailekin oli ohjelmaa.
Meidän piti Marjutin kanssa jo kyseisen leffan saapuessa elokuvateattereihin olla puumia ja mennä hihittämään pikkutyttöjen kanssa penkkiriviin.
Koska tuolloin aikataulut ei menneet yksiin, päätettiin jo aikoja sitten, että kyseinen leffa katsotaan sitten vasta kun molemmat saadaan ruhomme saman töllön ääreen.
Aamupöhnässä mieleen muistui tosin toinen vastaavaa aihepiiriä käsittelevä leffa ja niinpä Marjut ja lateksiasuinen Anni lähtivät Makuuniin metsästysretkelle.


Robin löytyi lastenleffoista ja Bieber dokumenteista. Surullista Robinia ajatellen.


Leffat katseltiin tippa linssissä herkässä tilassa ja hyvin keskittyneesti.
Robin oli törkeän hyvä. Siis oikeasti oli hyvä leffa. Katsokaa se!

Muiden vielä jaksaessa kolmanteen VarjoTuskapäivään, suuntasin minä askeleeni kohti kaukoliikenteen terminaalia Kampissa ja nappasin jälleen bussin kohti Lohjaa.

Ihan mielettömän hauska viikonloppu!
Kiitos kiitos kiitos ihan jokaiselle siihen osallistuneelle.
Niillä fiiliksillä jaksoi hyvin aloittaa Rantajamityöviikon. Sen mun ainoan työviikkoni koko kesässä.
Yksi artisti lienee jatkossa se, mistä mieleen muistuu vuosienkin päästä eräs Tuskaviikonloppu..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti