maanantai 22. heinäkuuta 2013

Huhmari Hardcore

Muutama viikko takaperin seisoskelin Rantajamiväsymyksen osittain voittaneena keskellä kaaosta.
Kämppä oli viikossa päässyt käsittämättömään kuntoon, kun ei sielä oikeastaan muuta tehty kuin nukuttu, juotu kiireessä aamukahvit ja vaihdettu vaatteita.
Siinä sitten siivoamisesta kyrpiintyneenä pällistelin kylppärissä kumihanskat kädessä ja Kloritepullo kourassani valmistautuen henkisesti kaakelipesuun.
Sitten piippasi Facebook.
"Tuut tänään grillailee, saunoo ja mahdollisesti bönthöömään Huhmariin. Porukat on poissa ja sain luvan kutsua sinne paaaariiiii kaveria.".
Siivoislumput lensi siltä seisomalta takaisin härpäkekaappiin ja aloin pommittamaan hovikuskiani heittokeikalle.



Muutaman tunnin päästä istuskelinkin jo Marjutin porukoiden pihamaalla ja korkkasin ensimäistä siideriäni. Siistiä. Extemporebileet!
Joukkoa saapui itseni lisäksi vähän lähempää ja hieman kauempaa muutaman autollisen verran.
Grillailtiin, kuunneltiin musiikkia, nautittiin auringosta ja oltiin vain.
Pihamaan kivetyksille oli kerääntynyt hurja määrä ihan pienenpieniä sammakoita.
Muutama näistä koki karmaisevan lopun vieraiden varpaiden alla. Itsekin yhden rituaalimurhasin vahingossa paljain jaloin. Tuntui ihan kuplamuovilta..


Illan viilentyessä lämmiteltiin sauna ensimmäisen kerran.
Saunaan mennessä siirtyi myös huonokäytöksinen avecini autoon yöunille.
Raahaasin tosiaan Armin luvan kanssa mukaani ja vaikka se kovin mieltään viikon erakoitumisestaan osoittikin, niin kyllä se jotenkuten meni menossa mukana. Useaampaan otteeseen kyllä teki mieli moinen keskenkasvunen nulikka heittää seinää päin, koska enemmän se käyttäytyi huonosti kuin hyvin. Ihan käsittämätöntä huomioräksytystä, poukkorointia ja pelleilyä.
Nyt onkin viimeviikot otettu kuria talouteen takaisin ja pidetty koulutusta yllä.
Ehkäpä se siitä taas rauhottuu kunhan vähän ikää saadaan lisää.


Saunonnan jälkeen bileet siirtyi sisätiloihin.
Ensalkuun pelattiin parit kierrokset biljardia alakerrassa. Jumankeka kun oli taidot päässy ruostumaan. Olin aivan surkea. Levillä tuota seurapeliä tuli sohittua lähes päivittäin ja vaikka itse sanonkin niin silloin olin siinä jopa aika hyvä. Nyt oli kyllä niin ala-arvoista suoritusta ihan jokaisella ilmassa, että aloin pikkuhiljaa epäilemään pöydän suoruutta. Vatupassia en asian tarkistamiseen löytänyt.


Viimeinen mattimyöhänen myöskin liittyi seuraan ja tähän mennessä pari vierasta oli jo myöskin lähtenyt koteihinsa.
Lämmitettiin yöllä vielä kerran ne saunat ja uskaltauduin itse ekaa kertaa elämässäni infrapunasaunaan.. On se jännä vekotin. Istua nököttää sielä Seiskaa lukien tekemättä mitään ja kuunnellen radiota ja sitten vartin päästä ihan puskista nousee pintaan aivan järjetön hiki.




Aamu alkoikin jo sarastamaan kunnes pikkuhiljaa vieras toisensa perään aloitti unitaajuuden hakemisen. Sitkein sissi kampesi itsensä sohvalta tunnin unien jälkeen aamubussiin ja työvuoroa kohti. Itse valvoin tuon herätyskellon pirisemiseen asti ja vielä kävin juhlijaa korvan takaa kutittelemassa, että varmasti saisi itsensä tien toiselle puolelle pysäkille ajoissa.
Vasta tämän ja Armin aamulenkityksen jälkeen pääsin itse muutamaksi tunniksi nukkumaan.

Kovin monen viime merkinnän lopussa on ollut se "täytyy kiittää"-huomio ja kyllä se tähänkin nyt ängetään. Eli kiitos kaikille rakkaille karvapalleroille mukavasta kotibiletyksestä.
Ootte ihania. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti