sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Gardening For Dummies IV

Versorintamalla on taas tapahtunut. Aika päivitellä kasvikuulumisia siis..
Eilen ensin huhkittuani kolme tuntia taloyhtiön pihatalkoissa kaivoin kupit ja kipot parvekkeelle aurinkoiseen säähän ja alotin koulinnan, eli kylvöruukuista lopulliseen kasvuruukkuunsa siirron.
Tämä pitäisi tehdä heti, kun sirkkalehden jälkeen kasviin ilmestyy ensimmäinen oikea lehti, mutta muutamien kasvien kanssa olin tämän suhteen jo auttamattomasti myöhässä.
Eipä se niin nökönuukaa ole.
Nyt laskevan kuun aikana tuo kandeiskin tehdä, koska sehän vaikuttaa maan alle, eli kasvin juuriin. Se siirto kun saattaa monelle kasville olla kuolemantuomio.




Kuten kuvastakin näkyy ihan kaikki ei yksinkertaisesti vain idä. Yhtään orvokkia ei ole esiin putkahtanut, eikä pienistä auringonkukista tai tuntokasvistakaan kuin yksi. Kolmesta hyvin nousseesta isosta auringonkukasta kaksi muuten myös kuoli.
Nämä loput 16.4 kylvetyt vippasin surutta siis jo roskiin. Ei väkisin tartte elää, ei.


Samettikukkaa nousi kaksi ja lobelia lähti nätisti myöskin.
Omiin ruukkuihinsa koulin tällä kertaa pelakuut, tuntokasvin, chilit sekä muutama runkotomaatti.
Muut saivat vielä jäädä odottelemaan oikeita ruukkuja ja sitä, että jaksan hakea lisää puutarhamultaa.


Ne aiemmin kylvetyt kurkut tosiaan kuoli, eli hyvä jotta pistin niitä toistamiseen lisää kasvamaan. Nyt voivat paljon paremmin ja toivotaan, että saan ne hengissä pidettyä siihen asti, että kelit antaa periksi ulos istutuksen.
Nämä ylhäällä olevat kesäkurpitsat pääsee sitten sen parvekurkun ja paprikan kanssa ostamaani kasvusäkkiin ja Nelson Gardenin parvekekasvihuoneeseen, jonka tilasin naurettavan halvalla NetAnttilasta.
Enköhän mä sinne johki ylähyllylle myös änge ne chilit ja tomaatit.


Tuntokasvin lehdet ei vielä ole kehittyneet niin pitkälle, että kosketuksesta sulkeutuisivat.
Toivotaan, että saan tällä kertaa kasvamaan tämän kasvin paria lehteä isommaksi. Viime vuona kun siinä kohtaa se kaiketi kyllästyi meikäläisen jatkuvaan tökkimiseen ja päätti kuolla.


Krassit alkoivat jo tulemaan maitopurkeista ihan huolella ohi ja pariin kertaan ne tiputinkin jo lattialle verhoja auki repiessäni. Nyt ne sai lopullisen leposijansa pajukorista. Sekaan laitoin vielä siemeniä, jotka toivottavasti itävät ja lähtevät kiipeämään pajusta tehtyä kukkatukea pitkin ylös.


Omat chilini, yhden punaisen ja mustan, istutin vähän nätimpiin ruukkuihin.
Tietty ne parhaimman näköiset yksilöt.
Loppuja en raaskinut jälkiabortoida, vaan lykkäsin muoviruukkuihin kasvamaan.
Niitä on oikein mukava taas viedä tuliaisina kavereille pitkin kesää.


Kaikki yrtit ja salaatit ovat minttua lukuunottamatta itäneet.
Osa moisista jo hyvinkin hurjaa vauhtia ja kohta pitänee näitä vähän harventaakin..
Sitä minttua odottelen vielä pari päivää ja jos ei ala sikiämään niin vippaan mullat roskiin ja koitan uudestaan seuraavana nousevana kuuna..





Runkotomaatin taimia istutin pari kipaletta ruukkuihin. Jäljelle jäi vielä monta todella hyvän näköistä yksilöä, jotka pitänee koittaa tyrkyttää vaikkapa mutsin viherpeukalon huomaan.

Itse koulimisessa ei hirveästi sanottavaa ole. Valitaan taimista ne parhaimman näköiset, kastellaan multa kunnolla päivää ennen koulintaa. Laitetaan ruukun pohjalle jälleen sitä ruukkusoraa yms, puutarhamultaa ja päälimmäiseksi kerros kylvömultaa, jotta ei se kasvi sitten siihenkään heti kuolisi liian painavan mullan ansiosta.
Irrotetaan taimi varovasti ja siirretään multaan tehtyyn kuoppaan.
Jos on sattunu käyttämään niitä turveruukkuja, niin niiden kanssa koulinta on vielä helpompaa.
Senkuin istuttaa koko ruukun isompaan ruukkuun.
Jos kasvin varsi on päässyt pitkäksi, voi sen istuttaa syvämmälle multaan, kunhan nyt sirkkalehtien ja mullan väliin jäisi muutama sentti väliä. 
Siirron jälkeen painellaan reunoista kevyesti ja kastellaan toki päätteeksi. 

Nyt kun sitten on nättejä aurinkoisia päiviä ni kiikutellaan taimia karaistuksena ulkoilmaan, jotta ei sitten se lopullinen ulosjättö ole liian kova isku taimelle.
Parin viikon päästä aletaan kasteluveteen lisäämään ravinteita.



Armi otti nokkiinsa, kun ei päässyt parvekkeelle tuhoamaan istutuksia.
Se kaivautui sohvatyynyjen alle mököttämään. Veti sinne mukaansa jopa sisustustyynynkin. Tovin sitä sai etsiä, ennekuin kuului syvä huokaus sohvan uumenista. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti