torstai 21. maaliskuuta 2013

Bye Bye Chicago!

Tuleekin nyt läjässä näitä päivityksiä, koska ovat vähän jääneet päivittämättä.
Kiirusta on pitänyt viimeiset viikot..

Viime lauantaina vietettiin siis läksiäisiäni.
Oli ne samalla vähän myös synttärit ja valmistumisjuhlatkin.
Ei mitään sen ihmeellisempää kutsua koko hommaan edes ollut ja toiveissakin oli aivan lähipiirissä käydä vain koluamassa ne epämääräisimmät Lahden kuppilat.
Seurakseni sain Helsingistä vahvistusta ja Lahdesta erään hienon neidon.



Tarjottava koostui salaatista sekä kinkku-suppilovahvero-koskenlaskijapiirakasta.
Hurjana yrittänyt pakastinta tyhjentää, joten viime syksyn sienisato pääsi hyötykäyttöön tässä muodossa. Kumpikaan vieraista ei suurimpia sienien ystävä ollut, mutta heillekin tämä pöperö upposi hienosti.



Illan biisilistaksi olin koonnut hienosti M:n aivopesutarkoituksessa vain M´era Luna-festivaaleilla esiintyviä artisteja. Köhööööh!



Juomapuoleksi valikoitui pullo skumppaa, koska pitihän sitä kilistelemään päästä.
Alkossa pyöriessä puntaroitiin kauan eri valkoviinien kanssa, kunnes päädyttiin siihen, että tehdäänkin valkkarisangriaa. Tai ainakin jotain sen tapaista.
Litra vinkkua, useampi kiwi, limeä, pakastemansikoita, Novellea. Samalla tuli siis hoidettua hedelmäsalaattityyppinen jälkiruoka.



Lahjuksiakin olivat pöhköt ostaneet. Vaikka moisia en ees osannut odottaa tälläsesta epävirallisesta juhlinnasta. N toi hienon punkkupullon, joka nimellään Mayu lähenteli jo allekirjoittaneen nimeä.
Kortin sijasta pullo oli tuunattu henkilökohtaisemmaksi ja oli kyllä suht pähee.
Tämä avataan sitten tupareissa kera antajan, eiköstäjoo.


Myös M. kiikutti paperikassin erittäin hyvin paketoitua keramiikkaa.


Ens alkuun kassista kuitenkin paljastui jo senkin illan aikana angstaamani vyötärövyö.
Juuri olin ehkä tuntia aiemmin avautunut N:lle, että Armin syötyä paljon käytössä olleen vyöni ei M ollut suostunut kinuumisestani huolimatta lahjottamaan omaa vyötään jota se ei edes ikinä käytä..


Olisin ollut jo maailman onnellisin pelkään vyöhönkin, mutta näiden kaikkien lisäksi sainpas viellä aiemminkin kuolaamani Sami Rinne Desingnin Bat kahvikupin..
Siitä sit kaikki muutkin tuota keramiikkaa jatkossa mulle selkä vääränä kantamaan, jotta joskus vuosien päästä voin sitten tehdä kattauksen niillä.
Lepakon lisäksi kelpuutan Swan-malliston tuotoksia.



Ajoissa hyökkäsimme kohti kaupunkia ja ensimmäisenä piti vissiin vuoden tauon jälkeen käydä Torven yläkerrassa, eli Tirrassa. Vähän sitä kammottavaa karaokea kuuntelemassa ja toteamassa meininki ihan samaksi kuin se on ollut aina.
Ei ihan niitä suosikkipaikkojani tässä kaupungissa.
Eikä muuten päässyt tälläkään kertaa sieltä ulos ilman, että joku ehdotti senssipalveluita meikäläiselle.







Seuraavat juomat, kahvit, vedettiin Hanhenpojassa, jossa siis saa ehdottomasti tylyintä palvelua sitten Oldin.
Jälkimmäiseksi mainitussa emme käyneet.

Metro oli niitä paikkoja, joihin oli pakko päästä.
Aivan ihana paikka. Viihdyn siellä kovin hyvin.
Paikalle piti valua jo ihan siksikin, että "Oluenystäville tuttu Lahden Metro -pubi sulkee ovensa viimeistään huhtikuun loppussa 2013. Metro on saanut lähtöpassit paikalle rakennettavan toriparkin vuoksi." VMP!

Tiskiltä tilasin "jotain mistä haluat, että mä muistan tän paikan ja Lahden ylipäätänsä".


Viimeiseksi pyörähdettiin vanhassa olohuoneessa, eli Cornerissa.
Ei enään innostanut mikään yökerhovaihtoehto, eikä se oikeastaan edes suunnitelmissa ollut.
Silti tuli illan aikana kierrettyä vissiin useampi baari, kuin mitä Lohjalla on edes yhteensä..
Kokonaisuudessaan onnistunut ilta, kun vain keskittyy niihin hienoihin hetkiin.
Kiitokset vain asianomaisille. Myöskin aiemmin sanottu "jos haluat puhua suusi puhtaaksi" tuli koettua. Not so nice ending...
Tuli törmättyä useampaankin rakkaaseen, tärkeeseen ja tuttuun vaihtaen kuulumisia.
Kaiken kaikkiaan loistokas ilta, mitä nyt unohdin puhelimeni himaan ja tästä syystä missasin parinkin erittäin tärkeän tyypin tapaamisen.

Eiköhän sitä tänne Lahteen tule raahauduttua vastaisuudessakin niitä tärkeimpiä tapaamaan.
Satama on vähän sellainen homma, että sinne on päästävä edes kerran kesässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti