keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Viellä näitä kuuntelen. Eli Part three..

Vaikka mulla onkin aika katu-uskottava faija pitkine letteineen ja mutsi käy mielellään Tuskassa, ensimmäinen CD-levy taloudessa ikinä oli Leningrad Cowboyseja (vaikkei CD-soitintakaan viellä ollut), niin on tämä 80-luvun rakkauden hedelmä (vielläpä festareilla tehty) päässy kuuntelemaan muutakin musiikkia, kuin mörkösaundeja.
(Pikkuveljeni tosin on pudonnut tästä puusta ihan todella kauaksi. Stalkkasin sen Facebook-profiilin ja siellä lukee musiikissa Teflon Brothers, Portion Boys (tämä on kyllä hyvä!), DJ Dosse ja Liekehtivä sikiö. Lisäksi se osaa aivan varmasti kaikki NRJ:n biisit ulkoa.)

Ihan ihkaensimmäinen bändihän jota fanittamaan lähdin oli muuten Dingo. Muistan niiden Kerjäläisten valtakunta C-kasetin löytäneeni päiväkodin kaapeista ja olleeni aivan myyty heti.
Äipältä tottakai kun kysyi, niin niitä kasetteja löytyi vähän useampikin. Sieltä löytyi myös Ramonesit ja Hurriganesit joihin luonnollisesti myös perehdyin kunnes löysin Spice Girlsin. Faija on joutunut kyllä yhden suurimmista uhrautumisistaan kasvatuksellisesti tekemään, kun lähti mun kanssa sinne vikalle Spice Girlsin keikalle, jossa lauloi Geri.

Alle kouluikäisenä kovia nimiä oli Anna Hanski, Katri Helena ja Ressu Redford.
Sekä Värttinä. Vauvakirjani mukaan laulelin kurkku suorana parin vanhana pulkassa vedettäessä pitkin kylänraittia: "Kun minä maantietä kävelen niin poikien tekkee mieli!".
Opin siis puhumaan jo vuoden vanhana, enkä sen jälkeen pahemmin hiljaa oo ollu.
Mutsilla oli kestämistä..

Cat Cat sekä Taikapeili oli myöskin kasettinauhurilla kovassa soitossa ja sanathan tottakai osattiin ulkoa. Eka ja tokaluokalla suurinta soittoa koki sellaiset bändit kuin XL5, Princessa, Movetron, Nylon Beat, Daze ja Captain Jack. Kaikki levyt on edelleen tallessa ja heikkoina hetkinä saatan niitä jopa kuunnella yhä. Välillä edelleenkin ystäväni muistuttavat siitä päivästä kun kolmannella toinkin sen HIMin LP:n, läjäytin soittimeen ja hehkutin hienoutta. Ne toki vastas "onhan tää ihan hyvä", mutta näin vanhempana ovat tunnustaneet ajatelleensa "mitä vittua tolle on tapahtunu. smurffit on nyt kova juttu".

Mutta takaisin aiheeseen ja rajataan nämä vikan musapostauksen otokset nyt vaan Suomeen.




Miljoonasade
Asiahan sitten muuten on aivan tasan tarkkaan niin, että Made In Taiwas on parhain ikinä julkaistu kokoelmalevy. Ihan papanasta asti on Miljoonasade raikannut meillä niin kotona kuin autossakin. Heikki Salo on edelleenkin yksi hienoimpia miehiä koskaan. Mulla on sen nimmarikin! Eräs hienoimmista livekeikoista oli nimenomaan eräs Miljoonasateen keikka, jolloin urheilukentän laitaan kokoontunut yleisö kutsuttiin kokonaisuudessaan lavalle suojaan sateelta. Siellä sitä sitten istuttiin piuhojen keskellä kun bändi vetää keikkaa. Jäi hyvä mieli.


Sir Elwoodin Hiljaiset Värit
Se nyt on melkolailla vakio, että mikä vaan Elwoodin biisi soi, niin meikä parkuu. Tämän seuraavankin biisin kohdalla siihen meni tasan 32 sekunttia. Testasin..
Ne vaan jotenkin aina riipasee liian läheltä itseään. Aivan liian aliarvostettu bändi esmes radiosoittojen kanssa. (Ei enää Tero Vaaraa!!)



 Tuomari Nurmio
Kasvatuksesta. Mutsi oli vähän kovia kokenut stadilainen.. :) Eli tottakai Handea on joutunut kuulemaan ja soittimeen se on senkin jälkeen jäänyt. Tämän biisin lauloin itteasiassa lukion laulukokeessa. Ja sain 10-, höhöö! Jos tätä jätkää ei osaa arvostaa, ei kyllä tiedä musiikista yhtään mitään. huutomerkki.



Dave Lindholm
Vähän sama asia kun yllämainittun miehuuden kohdalla kirjattu viimeinen lause. Menkää keikalle. Menkää nyt jumalauta keikalle!

J. Karjalainen
Tää on kai opittu kohdusta. Kerta äippä kuulemma kävi raskausaikana useasti nimenomaan J.Karjalaisen keikalla. Electric Sauna oli sellainen levy, jota kuunneltiin hurjan paljon kahtena lapsuuden kesänä kun oltiin vuokrattu kesämökki Hiidenvedeltä. Siitä tuleekin aina mieleen hyvät ajat,, ikäähän oli vissiin 7 silloin. Ehkäpä pikkuveljeni nimellä Väinö, oli myös jotain tekemistä tämän artistin kanssa. Kuten myös mun fiksaatiolla huuliharppuun.

Kolmas Nainen
Ura-kokoelmalevy on kovassa soitossa edelleen. Sekin sieltä lapsuuden mökkireissulta käteen jäänyt.

 Anna Eriksson
Oon aina vihannu Anna Erikssonia yhtä paljon kun Jonna Tervomaata, Aki Sirkesaloa ja Sami Saarta. Eli ette voi arvaakaan kuinka paljon mua selkeellä suomen kielellä vitutti kun Mana julkaistiin. SE on upea levy ja ollut todella ahkerassa soitossa. Ehkä siksi, että samaistun liian kovasti niiden biisien satutetun, tyhjäkatseisen, kovia kokeneen ja katkeroituneen naisen rooliin. Etenkin ao. alkaa olemaan sitä tasoa, että voisin kävellä lyrikat kylttinä aina liikkuessani ulos himasta.



Johanna Kurkela
Jep. Ihana tyttö. Kauniita biisejä. Keikallekin joskus menen, jahka kehtaan. Tän biisin kohdalla selviydyin muuten 1:07 asti ennen parkumista. Edistystä.





Antti Tuisku
KYLLÄ! Olen tosissani. Oon käyny keikkalakin. Monia nättejä biisejä. Mulle muutenkin musiikissa yleensä on kaikista tärkeintä nimenomaan ne sanat. Aina ne pitää kuunnella ja yleensä myös lukea. En osaisi englantiakaan näin hyvin, ellei tokasta luokasta alkaen olisi pitänyt olla sanakirja toisessa ja Greatest Lovesongs vol.666 toisessa kädessä. Tämähän sopi todella hyväksi selitykseksi tähän Antti Tuiskun alle. Kuunnelkaas nyt vaan, on kaunis. :)



EDIT 31.1.2013!
Koska: "Marjut. M : Täältä puuttuu Poski."

Totta. Listasta puuttuu 
Cheek. 
Eli tuo 03-alueen kiistaton kultapoju. Kahdesti on yllämainitun daamin kanssa ihan keikallekin asti menty. Ei siis eksytty vaan ihan suunnitelmallisesti menty. Oujee. Mukana alla olevassa menossa myös Tauriaisen Mika.





Samalla näin yön yli uinuneena voisin mainita Lady Gagan, jota arvostan suuresti.Vaikka se ei olekaan kategoriaa suomalainen, joihin alussa painotin keskittyväni.

2 kommenttia: