keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Poikaystäväkorvike, Pikkulauantai & Full Moon

Kovinpa on taas aika rientänyt.
Viikko meni aivan hujauksessa ja olen auttamattomasti myöhässä kaikesta mitä pitäisi tehdä.
Kiinnostuksen kohteet kun vaan ovat seikkailleet muualla ja olen ollut aivan rättiväsynyt tänään mollottavan täysikuun ansiosta.
Insomniani pahenee aina kolme-neljää päivää ennen kyseistä ajankohtaa ja siihen kun lisätään viellä eroahdistunut koiranpentu niin soppa on valmis.






Tänään Mulletoi kiikutti kauan kuolanneeni Poikaystavatyynyn, jota tietenkin olen vannoutuneen BB-fanina ihaillut tämän kauden aikana telkkarin välityksellä.
Viime vuona oli aivan pakko saada One Piece ja tänä vuona näköjään sitten tyyny..
Maaaahtavaa!





Itse lukeudun niihin kyltymättömiin hellyydenkipeysihmisiin, joten tämä on aivan mainio keksintö.
Sitäpaitsi suht loistokas sisustuselementtikin.. Ainakin läppämielessä.
Mitä nyt tulen paidan varakaverille kyllä vaihtamaan jahka päästään tästä joulusta yli.
Sirpsakan joulukuosinen paita kun tällä poikaystävällä on.
Ei lähtisi kyllä tuolla kauluspaidalla baarista mukaani kukaan.





Armin kanssa aloteltiin tänään ulkona käymistä. Tottakai juuri kun saatiin ne hiton lumetkin maahan.
Kantokopasta ei uskalleta tulla ulos ja väkisin maahan laitettaessa alkaa tärinä olla meikäläisen vibraattoriakin hurjempaa ja alkaa sydäntäsärkevä parku.

Eilen sain sentään erakoitumiseeni kahviseuraa rakkaan koulukaverini ja hänen pienen tyttönsä toimesta. Samalla myöskin sitä vieraisiin ihmisiin siedätystä koiralle.
Ei ollut moksiskaan vauvasta, rouvasta tai meikäläisen jakamisesta.

Samalla ovenavauksella hain taas vaihteeksi lisää kirjastosta opparimateriaaliani.
Sinäänsä tuloksethan on jo purettu ja toimitettu Nummirockin Festival Managerille, mutta täytyisi se viitisenkymmentä sivua saada rykästyä jotain teoriaakin.





Tämän kasvavan kirjapinon sijasta, sekä tyhjän "opn"-tiedoston sijasta olen tottakai lukenut 600 sivua Fifty Shades of Greyta ja touhunnut joulua.
JOULUA!? Minä,  joka juuri pari merkintää taaksepäin kerroin vihaavani ennenaikaista hössötystä.
Jatkuvan blogimaailman, Facen sekä TV:n sisältään suoltaman hössötyksen ansiosta olen minäkin jo luistanut periaatteistani ja asettanut sen kynttelikön ikkunalleni viikkoa ennen hyväksyntäaikaani.

Joulukorttityöpaja ilmestyi leivontalaustalleni eilen illalla käytyäni ostamassa Tiimarista kynttilöitä, eli ostaen 25eurolla korttimateriaaleja.



Hemmetti..
Olenhan minä yleensä joka vuosi ne kortit väkertänyt, mutta en ikinä näin ajoissa.
Reippahat 15 on jo kyhätty kasaan ja viellä pitäisi toinen moinen tehdä.
On meinaan tehty sanaton sopimus mutsin kanssa siitä, että minä teen kortit niin hän sitten maksaa postituksen.




Viikko sitten rakkaudella kasvattamani, tappavani, elvyttämäni ja myöhemmin satoakin saanut paprikanpoikanen alkoi punastumaan. Hävyttömien puhuminen sille aina tupakalle mentessä siis toimi. Mummoni oli oikeassa..

Kuitenkin pari päivää taaksepäin tuo pieni otti ja irtosi itsekseen. Pahus. Olisi saanut viellä kunnolla punastua. Kaipa tuosta yhden voileivän rehut saa viipaloitua..

Tilaamani turvaportti on myöskin saapunut ja tällä viikolla teen paluun mammalomaltani työelämään.
Perjantaina pieni 4h työvuoro.
Viikonlopulle olisi ollut muitakin vuoroja tarjolla, mutta toivon saavani viikonlopuksi maailmanparannukseen seuraa ja suunnistavani lauantaina Darkart Desingnin pikkujouluihin Torveen.

We will see..



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti