maanantai 8. lokakuuta 2012

Kummallinen paketti...

Tänään heräilin postimiehen iloiseen ovikellon soitteluun.
Kampesin itseni tukka pystyssä ylös ja yritin hirveellä sinkoilulla keksiä jotain päälle pantavaa.
Lopulta kerkisin oven availuun ajoissa ja käteeni lykättiin erikoinen lähetys.
Päälle sanottiin viellä "näitä paketteja on niin kiva toimittaa.kiitos."

Eteisessä nieleskelin postinjakajan sanoja hetken verran paksu kirje kädessäni pohtien mitä kummaa.
Sittenpäs muistin..


Ei, minulle ei ole syntynyt lehtolasta jonka isyydestä olisi epävarmuutta.
En myöskään epäile oman syntymätodistukseni mukaisia sukupuuselvitelmiä.



Lähetys oli Punaisen Ristin tekosia.
Itseltäni löytyy kunnioitettavan harvinainen AB- veriryhmä.
Kyseistä miksiä löytyy maailmasta sellaisen 4% ja Suomesta yksi ainoa prosentti.
Juurikin tästä syystä siellä imettävänä pyrin käymään niin usein kun on mahdollista.
Mitä galluppia olen ystäväpiirissäni tehnyt, suurin osa ei edes tiedä omaa veriryhmäänsä puhumattakaan sitten siitä, että verenluovutus olisi käynyt edes mielessä. - Ei mene mun jakeluun.

Koko verenluovutus on äärettömän pieni teko ja sillä saa aikaan hirvittävän paljon hyvää.
Fiilis on aina melko supernainen kun tietää, että vartin käynnin jälkeen voi sanoa itseään hengenpelastajaksi.
Ei näitä juttuja ihmiset tule ajatelleeksi ennenkuin itseleen tai jollekin läheiselle tapahtuu jotakin sellaista, että Veripalvelun olemassaolosta voi olla kiitollinen.

Sen lisäksi, että pyrin säännöllisesti käymään Veripalvelussa luovuttamassa verta, liityin viime viikolla Luuytimenluovuttajarekisteriin.
Tähän liittyminen helpottui jokunen aika sitten suuresti, sillä SPR otti käyttöön sähköisen lomakkeen.



Siispä nyt muutama päivä tuon kaavakkeen täyttelyn jälkeen saapui tämä paketti, jonka tarkoituksena on selvittää sylkinäytetestin avulla tarkempi soveltuvuus luovuttajaksi.
Luuytimestä saatavien kantasolujen luovuttamisella voidaankin sitten pelastaa oikeasti hyvin sairas potilas, joka kärsii useimmiten leukemiasta tai muusta pahanlaatuisesta verisairaudesta.

Kantasoluja kerätään joko nukutuksessa luuytimestä tuolta alaselän tienoilta taikka sitten hereillä ollessa kyynertaipeen kautta verenkierrosta.

Syy miksi tähän liityin on yksinkertainen. Haluan auttaa jos se vain on mahdollista.
Tuttavapiirissä kun näitä leukemiatapauksiakin on ollut, tiedän kuinka rankasta asiasta on kyse ja kuinka paljon apua tälläisestä rekisteristä voi olla.
Siinä on kyse ihmisten hengestä.
Aivan samanlailla kun se pelkkä verenluovutuskin voi pelastaa jonkun hengen tai joskus jopa omasi.




Idioottivarmat ohjeet ja välineet tämän mukana tuli.
Eipä sitten muuta kuin näyte jatkotutkimuksiin ja tarpeen tullen pieneen operaatioon.



Suosittelen ihan jokaiselle pientä tuumaushetkeä näistä asioista.
Sitä pidetään itseään helposti jonakin yliluonnollisena tapauksena, jolle ei vain voi koskaan tapahtua mitään odottamatonta. Trust me, niin luulin minäkin joskus. Olin väärässä ja niin olet sinäkin.

Jos luuydinhommat tuntuu liian hurjilta, käykää edes luovuttamassa sitä verta.
Itsekin kammoan tietyssä määrin kaikkia neuloja, mutta hirveän ihanaa henkilökuntaa jokaisessa keräyksessä on tullut vastaan. Sanoo vain reilusti jos hirvittää.

Kiertävien luovutuspisteiden lisäksi monesta kaupungista löytyy ihan pysyvä Veripalvelun toimipiste jonne voi joko varata ajan tai yksinkertaisesti marssia ovesta sisälle hiha ylhäällä.

Hipitihii nyt seuraavia linkkejä lueskelemaan ja asiaan enempi tutustumaan:
Verenluovutus 
Luuytimenluovuttajarekisteri 
Lahja elämälle

Kun näissä blogeissa on yleensä tapana haastaa ihmisiä tekemään erilaisia projekteja, haastankin nyt normista poiketen ihmiset luovuttamaan verta ja/tai luuydintä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti