tiistai 21. elokuuta 2012

Urbex!

Semmonen harrastus. Tai fiksaatio.
Joku kummallisuus joka yhtä aikaa kiehtoo ja pelottaa aivan hemmetisti.
Urbaani löytöretkeily. Rakkaalla lapsella monta nimeä, tunnetaan myös sanoilla urban exploration, urban exploring, UE, urbex.

Lyhykäisesti sanottuna tutkitaan hylättyjä rakennuksia, raunioita, kaivoksia yms jotenkin unohdettuja paikkoja. 

 "ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä"

Ei siis vandalisoida paikkoja, pöllitä mitään tai muutenkaan käyttäydytä sopimattomasti.
Jos on ovi lukossa, ei mennä sisään ja muutenkin käytetään siis sitä omaa järkeä oikein.

Katuvarsibongailua olen aina harrastanut. Säälinyt suunnattomasti upeita unohtuneita kartanoita ja jopa niitä pieniä mummon mökkejä. Ihan jo jotkut heinäladot notkokattoineen ja vellikellot on olleet sellaisia sydäntä lämmittäviä näkyjä maisemassa.
Aina oon kaikki talojen ullakot kolunnu ja säästäny kaiken enemmän tai vähemmän turhan ja kauniin.
"Mikä tämä on. Mihin tätä käytettiin."

En välitä niin tippaakaan uusista omakotitaloista suorine seinineen ja kylmine kaakelilattioineen. Rosteria tuolla ja täällä, upotettuja ledejä ja mitä kaikkea näitä nyt on.
Vähän pitää lattialankkujen narista, tapettien reposottaa ja ikkunoissa olla vaikeesti pestävät sameat ruudut. Kuten tuhansia kertoja todettu: oon maalaislikka.

Kuulun myöskin niihin ihmisiin, jotka uskoo yliluonnollisuuksiin. Joskus näitä ja muitakin paikkoja kolutessa tulee vahvoja fiiliksiä. Jossain paikassa ei vain viihdy, sieltä on päästävä äkkiä pois.
Jotain pahaa. Sellainen outo tuntemus.

Ala-asteikäisenä pelästytin itseni huolella tunkeutumalla ystäväni kanssa eräänseen Lohjalaiseen melko keskustassa sijainneeseen autiotaloon.
Sieltä löytyi läjäpäin rikkinäisiä wc-pönttöjä sekä Barbie-nukkeja ilman päätä.
Unohtamatta tietenkään huumeruiskuja ja 666 sekä pentagram-graffiteja seinillä.
Talo oli aikoinaan palanut ja oikeastaan sen palohuoneen näkeminen teki pahinta.
Jollain on joskus ollut suuri suru. Jonkun koti on palanut.
Miksi se sitten on pitänyt vandalisoida moiseen kuntoon. Ei mennyt tajuntaan silloin tokaluokkalaisena eikä mene kyllä edelleenkään..

Yleisesti näihin paikkoihin dyykkaamisesta ei pidetä. Jos oikeasti ottaa sen puhelimen käteen ja soittaa omistajalle. Ei niihin haluta ihmisiä tonkimaan paikkoja.
Kyllähän ne tavarat nimittäin kertoo hyvin paljon tarinoita eletystä elämästä. Ja ihan jo puitteet.

Kuitenkaan mitään laitonta touhua moinen ei ole.
Jos ovet ja ikkunat ovat lukossa, asia on toinen.
Silloinkaan kuvien ottaminen julkisivusta ei ole mitenkään kiellettyä.
Vaarallista tietenkin asumattomaan rakennukseen käppäily voipi olla. Sortumisia, lahoamista jne..
Kandee siis pitää kaveri mukana tai ainakin se kännykkä.





Road Tripiltä kotiin palatessa päätettiin pysähtyä tämän röttelön eteen.
Tiedossa oli jo vuosia ollut, että autio on, mutta kuitenkin niin vilkkaan tien aivan varteen pysähtyminen on aiemmin jäänyt tekemättä. Lisäksi rakennukseen on viime aikoina tehty uusi katto, joten selkeesti joku ei varmaankaan kauheasti haluaisi paikalle vierailijoita.

Joka tapauksessa kuvassa näkyvä ovi sekä etuovi olivat molemmat auki. Uskallauduttiin sisälle ensin tehtyäni täysikäännöksen kynnyksellä. Näkyi sohva, patjoja ja jonkun makuupussi.
Hain taskulampun ja lompsista sissään.





Televisio on sellainen elementti, joka löytyy lähes poikkeuksetta jokaisesta autiotalosta.
Kai ne oli sit niin kalliita kuljettaa kaatopaikalle/kierrätykseen. Televisiosta pitää ottaa aina valokuva.
Täälläkin valitettavasti niitä vandaaleja oli vieraillut.







Talo, tai enemmänkin koonsa puolesta mökki kätki sisälleen myös saunan. Kiukaan paikalle oli kasattu kiviä.










Jotenkin mökistä tuli sellainen fiilis, että joku tätäkin aaretta yrittänyt pelastaa ja kunnostaa.
Sähköjohdot oli uudet, katto oli uuden näköinen..
Kuitenkin joitain aukkoja kattoon tehtyä oli vissiin todettu ettei tästä saada millään asuttavaa.
Moiset reiät kun ei näyttäneet ihan vandaaliteoilta. Tiedä tuota sitten..




En myöskään tiedä miksi tämä ohjelma kääntää tämän ylemmän kuvan noin. Olkoot. Tuu kattoon kattoon ku kaveri tapettiin tapettiin.

Valitettavasti täältä ei löytynyt sen sohvan, tv:n, parin sukan ja makuupussin lisäksi tavaroita, joita olisi ollut kiva kuvailla. Jotain historiaa nyt kertonee pannuhuoneen joku lämminvesivaraajan/painekattilan/lämpökattilan tapainen. Valmistusvuosi -68







Seuraavana päivänä lähdettiin tutkimaan lähialueen muita röttelöitä. Laitetaan siitä ensimmäisestä nyt pari kuvaa viellä. Ovet oli lukossa joten no entry.
Tämän jälkeen matka jatkui vanhaan orpokotiin, josta tarinaa ensi kerralla. Kyseisestä paikasta aika hurjia tarinoita kuullut mummolta..













2 kommenttia:

  1. Mäkin muistan sen autiotalon tossa keskustassa, se oli jonku ison parkkipaikan laidassa ja nyt vissiin jääny jonkun kerrostalon tai sit ton poliisiaseman alle? Kerran siellä käytiin yläkerrassa, kellariin ei uskallettu. Maija-Kissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahdollista on tuollainenkin käynti, mutta tämä oli Tytyrin koulun takana nykyisten kerrostalojen paikalla. Onhan niitä muitakin Lohjalla ollut ja on edelleenkin.

      Poista