maanantai 20. elokuuta 2012

Suomi Road Trip part 4

Okra. Nyt son se viimeinen Team Salkkosen Suomi Road Trip 2012 päivitys!
Torstaina kun otettiin pikaspurtti kotiin asti vaikka aamusella en ollut ihan varma edes jäädäänkö viellä johonkin matkan varrelle. 

Alkupäivä kierreltiin viellä Kuopiossa. Illalla kun torikuja yms kauppahalli olivat tietenkin kiinni.
Piti metsästää maailman pienimpiä kalakukkoja, mutta ei löytynyt. 
Piti ostaa kalakukko tuliaisiksi, mutta epäiltiin sen säilyvyyttä jos ei saadakkaan itseämme Etelä-Suomeen sinä päivänä.
Piti myöskin ostaa 500g kalakukko puolikkaaksi päivälliseksi, mutta ainoa niitä myyvä torimyyjä sanoi että ehkä ensi viikolla.
Kompromissi löytyi peltipurkkiin ängetystä kalakukosta.

50km tilapäivitys paikkakunnallisesti näytti torstaina seuraavalta:
Suonenjoki - Ahvenkoski - Lievestuore - Vaajakoski - Jyväskylä - Joutsa - Hienola - Lahti - Hyvinkää - Vihti - Sammatti.

Eka stoppinen tapahtui Vaajakoskella. Siellä on kanava.
Wikipeditettuna "Vaajakosken kanava yhdistää Leppäveden Päijänteeseen ja on osa Keiteleen kanavaa. Kanavan rakensivat neuvostoliittolaiset 1990–1993 osana Neuvostoliiton ja Suomen välisen bilateraalikaupan tasapainottamista, koska Suomen vienti Neuvostoliittoon oli suurempaa kuin Suomen tuonti Neuvostoliitosta. Kanava on 250 metriä pitkä. Leppäveden ja Päijänteen korkeusero on 2,50–2,65 m."
...Siis mitä? Ne rakensi sen ilmaiseksi? Ihan varmana on joku jippo tässä nyt. Ydinkärki tai natsikultaa jemmattuna sementtiin tai jotain.





























Kaverikuva.


Oooolihan se magee. Satuttiin viellä Herran aikaan pakalle, sillä aikamme veden poreallasta ja "selviäisköhän tosta hengissä"-pähläilyä harrastettuamme alettiin käppäilemään takaisin autolle.
Samassa hiffattiin, että nehän aukasee sen sulun.
Pylly penkkiin, kamera käteen ja räpsis! 
Täytyy sanoa, etten ikinä ole moista päässyt seuraamaan. Ja sitten sieltä valitettavasti tuli vain joku pieni perämoottorivene kahden keski-ikäisen käppyrän kanssa. Oisin halunu nähdä jonkun hienon jetin!









Siellä, minne sitten jätettiinkään auto, oli lähellä melko massiivinen käsityökauppa. Täyyyynnä aivan ihania sisustushömppiä ja useiden taiteilijoiden kätten töitä. 
M ostikin mukaansa Sami Rinne Designin Bat-kahvimukin. Rouheeseen 45e hintaan. 
Tyypin taiteiluja oon ennenkin seuraillut (entisenä keraamikkona) ja aion kyllä tässä tulevaisuudessa haalia astiastoa omiinkin kaappeihin lojumaan.





Lisäksi puljusta löytyi Design Mervin upeita koruja. Hetki niitä ihmetellessä meni, ennenku tajui että tosiaan juu, tämä sormus on haarukka. Tuo koru on lusikka ja tämä tässä on kakkulapio..
Ihastuin kyllä ja menee myös must-have-listalle joku. 
Tai sitten kaivan äitin pöytähopeat esiin ja alan sepäksi. 










Mammaan voi tutustua täällä jahka ne sivut nyt vaan avattaisiin.. Googlettakaa sillä välin.

Matkan varrella tuli nähtyä vaikka mitä. Googleteltua vaikka mitä ja M pläräili karttakirjojaan enemmän kuin keskittyi välillä maisemiin. Itse keskityin niihin paikallisesti liikaakin, mutta pysyttiin pääsääntöisesti tiellä.

Matkalla Kuopioon tiirailtiin Venäjää, josta näimme todennäköisesti vain kuusenlatvat. 10km päässä rajasta kun käväistiin. 

Via Karelia oli kummallinen kyltti joka tuntui pöllähtävän esiin vähän koko reissulla.
Mietinkin mistä moinen on tuttu, kunnes Wikipedia kertoi tämän olevan Suomen itärajaa kulkeva matkailutie joka koostuu Runon ja Rajan tiestä sekä Karjalan Kirkkotiestä.
Todennäköisesti tuttu, koska kirjoitin sen simputin uskonnon.. 

Lisäksi emme päässeet eroon Mikkeli-tieopasteista missään. Joka samperin paikkakunnalta löytyi Mikkeli-kyltti!

Jyväskylässä ajettiin ympyrää. Hetki pohdittiin josko ruokaa, tai josko kaljat tuttun baarimikon duunipaikalla. Ei. Jatkettiin matkaa.

Kangasniemi muistutti olemassaolostaan pariin otteeseen. Joka kerta tuntui pieni pisto jossain, että olisi vaan pitänyt soittaa ajoissa ja mennä käymään kummitädin luona kahvilla. Ens kerralla sitten.

Autosta ei loppunut akku kertaakaan, eikä muutenkaan ollut auto-ongelmia. Pikkuveli osasi arvostaa suuresti tätä, sillä joka kerta kun jotain pidempää reissua on tehty, on sattunut jotain.

Kotimatkalla pysähdyttiin viellä tutkimaan ennen Nummelaa olevaa autiotaloa. Siitä ja seuraavan päivän Urban Exploringista tosin seuraavissa postauksissa..

Joutuu kiittää matkaseuraa. Kesti taas meikäläistä useamman päivän putkeen.
Ja etenkin niitä yöllisiä rituaalejani, joita suoritan häiriten kanssanukkujien unta.
Kiitokset myös sponssorille, eli mammalle ja tietty mun lemppari kuopiolaisille.

Yhteensä kilometrejä matkamittariin kertyi 1 317 km.

Ihan hyvin surffattu, sillä matka Lohja - Kotka - Punkaharju - Kuopio - Lahti - Lohja antaa vain n. 900km.

1 kommentti:

  1. Upeita noi korut ja mukit! Tommonen joku haarukkakoru on kyllä joskus pakko saada! :)

    VastaaPoista