perjantai 17. elokuuta 2012

Suomi Road Trip part 1

Näin ihan alkuun avautuminen siitä kuinka kivaa on ladata mokkulan voimalla valokuvia blogiin. Tähän matskuun meni sellaiset puolisen tuntia. Lienee jollain asteikolla ihan siedettäväkin mokkulakiihtyvyys mutta kuitenkin suhteellisen raivostuttavan hidasta.
Kuvien laadusta sen verta, jotta osa otettu pokkarilla, osa järkkärillä. Millään ei järkeä.


No kuitenkin itse asiaan.
Maanantaina armas ystäväiseni M ja meikäläinen (myöskin toinen M) pakattiin kimpsut ja kampsut Bemariin ja lähdettiin liikenteeseen osoitteena tuntematon.
Tarkoituksena oli kierrellä ilman kummempia suunnitelmia pitkin Suomea, majoittua missä on kaunista ja puksuttaa pitkin maisemareittejä kaiken maailman nähtävyydet kierrellen.
Ainoastaan pari selkeetä osoitetta meillä oli, joista tärkeimpänä Kuopio ja yhden rakkaimman ystäväni kotosalla vierailu.

Aamuhan lähti käyntiin tietenkin hallitsemattoman kaaoksen saattelemana törkeessä kiireessä.
Asiaa ei yhtään auttanut se, että mitä tahansa sainkaan eteiseen kasattua valmiiksi autoon lastaamista odottamaan oli Fredin möngerryksen kohteena alta aikayksikön.
Enemmän sai sitä käskeä kun keskittyä siihen onko tosiaan kaikki kyypakkauksesta otsalamppuun messissä.





Auton matkamittarin nollaus, M kyytiin ja ensimmäinen stoppi oli lupaavasti Lohjan Euromaster...
Bemarin ei kuulu tärisyttää 120km tuntinopeudessa vaan sen kuuluu kiitää sileästi aivan kuin luulisi auton kulkevan vain 60km/h.
Syykin onneksi oli vain vähäistä huoltotoimenpidettä vaativa.
Helvetisti hiekkaa, mutaa ja muuta paskaa renkaissa.

Päätettiin kirjata ylös 50km välein missä ollaan. Maanantain saalis oli aika heikko.
Sammatti - Lohja - Vantaa - Helsinki - Porvoo - Loviisa - Kotka.
Vantaalle koska metsästän erästä Guessin laukkua valikoimiini. Se on ihan must-have vaikka yleisesti en pahemmin dikkaile merkkiliitäjistä.
Tosin äidin sanoja lainaten "köyhän pitää ostaa kallista".
Kyllä ne nyt vaan kestää enemmän käyttöä kuin se Citymarketin 15euron veska.

Ei löytyny ekalla osumalla. Ei tosiaankaan löytynyt. Internetin ihmeellinen maailma antoi hyvin väärää tietoa ja sitä samaa suolti meikäläiselle 020202. Vasta soitto liikkeeseen antoi oikean osoitteen.
Mukaan tarttui kuitenkin pari ihan vahingossa ostettua kenkää koska outlet ja viellä alennusmyynnit.
Niin ja koska oon tyttö ja ens kesänäkin tarttee kenkiä ja jos ei tuu käytettyä niin Goottikirppis..





Nämä kaunokaiset paistoi hyllyltä mun verkkokalvoihini jo usean metrin päästä. PAKKO SAADA.
Valitettavasti näkyi vain kokoa 36 kunnes vartti tämän jälkeen eksyin vielä hyvästelemään pienet ja hokasin, että alemmalta hyllyltä tosiaan voi löytyä samaa kenkää eri koossa.
Näin oli ja silti sain viellä useita minuutteja tepastella kengät jalassa ristiin rastiin putiikkia miettien joo vai ei. Joo... Mukaan ne meni.
Törkeen kevyet ja hyvät jalassa. Korkokin sitä muotoa, että todennäköisesti näillä ei tule tekee pahaa useiden kilometrejenkään käppäily.




Seuraavat oli niin naurettavan hyvässä tarjouksessa, että en ees pohtinu.
Saman tyyppisiä hilavitkuttimia olen äippäni kenkähyllystä kuluttanut tämän kesän.
Kiilakorko nyt vaan on hyvä kävellä ja tän tyyppiset on niin vaivattomat potkia jalkaan ja pois jaloista. Käyttöön meni heti.

Lopulta kun löydettiin pienen haahuilun jälkeen se kauppa jota etsittiinkin koin karvaan pettymyksen.
Must-have laukkuni on tosiaan poistunut valikoimasta jo reipas vuosi sitten ja tästä lähin metsästykseni saa tapahtua vain eBayssa yms.
Graah. Ruokkiakseni kokemaani traagista pettymystä mukaan lähti kuitenkin alkujaan aivan liian kallis (puolen kuun vuokra) mummokassi joka näyttää like this..




Äiti ymmärtää tytärtään. Kotia loppuviikosta päästyäni ja silmät kiiluvina löytöjä esitellessäni, mutsi oli aivan yhtä innoissaan. Meitin maut niin kenkien kuin laukkujenkin (oikeastaan lähes kaiken, paitsi miesten) suhteen menee aivan yks yksiin.

Niin se Road Trip!
Helsinkiä kohti (tai sen ohi) ajaessa saatiin körötellä sellaiset 50minuuttia vajaan 2km matkaa.
Nälkä alkoi kurnia jo vatsanpohjaa joten päädyttiin syöpöttelemään Porvooseen.
Porvoo myös siksi, että nätti kaupunki.

(NÄITÄ KUVIA TOSIAAN SAA ISOMMAKSI KLIKKAAMALLA ITSE KUVATUSTA)











Ruokailessamme näimme myös Henna "BB-ei leukaa" Kalinaisen. Ei ollu BB-Antti Kurhista mukana vaan joku selkeesti enemmän protskupirtelöä vetänyt kaveri. 












Alkoipi ilta jo hämärtymään ja kello lähestymään normaalia kotiintuloaikaani talvikautisin, eli puoli kahdeksan koska Salkkarit, joten päätettiin majoittua Porvoon jollekin leirintäalueelle.
Viitisen minuuttia yli kasin löysimme itsemme jo suljettujen porttien ulkopuolelta, mutta päätimme kuitenkin koittaa soittoa respaan sillä miten siinä jossain laulussa puhuttiin joidenkin olevan kaikkien kaveri?
Vastaus oli tyly "ei me oikeastaan olla mikään telttailupaikka" sekä "kun portit on kiinni, me ollaan kiinni..". Fakjuu, jos ootte kerta kiinni ni sit siihen puhelimenkaan ei tartte vastaa.
Ihan tosi tajuan jollain kaupan/ ravintolan alalla tarkat lakisääteiset sulkemisajat, mutta PARI HASSUA YLI KASIN alalla, jossa ihmisten saapuminen voi olla kiinni muistakin tekijöistä kuten ruuhkasta/ eksymisestä viimeisellä 100metrillä.

Karvaina päätettiin ajaa Kotkaan ja soittaa jo ekalla ABC:llä ovatko auki.
Mikä helvetin leirintäalue ees sulkee ovensa 20.00? Porvoolaiset.
Kotkassa oltiin auki 23 ja iloisesti toivotettiin meidät tervetulleiksi.

Matkalla poikettiin kuitenkin tienviitan osoittaman nähtävyyden äärelle joka olikin auringonlaskuajoituksen takia täysi napakymppi. Mikälie olikaan nyt sen sillan nimi..












Ja mikähän tästä mieleen tulee....?








Lopulta saavuttiin Kotkaan ja Lomakylä Santalahteen.
Teltta pystyyn. Siiderit auki ja grillikatokselle lätkimään korttia ja vaihteeksi vähän syömään.
Lidlistä käytiin kivasti hakemassa pöperöiset illaksi. Eli paketti makkaraa ja ruissipsejä.
Olenhan lähes täysikasvuinen restonomi ja siksi kehitin myös hyvin maittavan kanapeen näistä aineksista.








Siinä se kutakuinkin oli.
Meidän eka päivä. Yöllä nukuttiin melkoisen hyvin. Ei ollut kylmä eikä hyttysiäkään suuremmin teltassa. Vettä ei satanut eikä lapsetkaan herättäneet aamu 7 kirkumisellaan vaikka oltiinkin n. 15m päässä leirintäalueen leikkikentästä.

Myöhemmin jatkoa tripille. Tänään käytiin myös autiotalotutkimusmatkailulla.
En malta ees venaa, jotta saan kuvat näkyville.
Ei sitä vain viitsi ihan kaikkea kerralla maratoonata...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti